Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset tiukentuvat – tavoitteena täysi päästöttömyys

Vappuna voimaan tullut EPBD direktiivi asettaa EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännölle uusia vaatimuksia. Energiatehokkuusdirektiivin päivitys tukee rakennussektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Taltekan teknologiajohtaja Juhani Hyvärinen pitää uudistusten aikatavoitteita kunnianhimoisina.

Juhani Hyvärinen vastaa teknologiasta Rakennusteollisuus RT:hen kuuluvassa Taltekassa (Talotekninen teollisuus ja kauppa ry). Hän on seurannut kansallisten ja kansainvälisten säädösten kehittymistä pitkään ja on ollut mukana viemässä toimialan yhteisiä näkemyksiä eteenpäin EU:n virkamiestasolle.

Pohjoismaat edellä rakentamisen valvonnassa 

Nyt päivitetyn direktiivin taustalla on tavoite, että koko EU:n rakennuskanta on päästötöntä vuoteen 2050 mennessä. Juhani Hyvärinen vahvistaa, että etenkin Suomessa, mutta myös Ruotsissa ja Norjassa on perinteisesti säädelty rakennusten sisäympäristöä ja energiatehokkuutta kansallisella tasolla muuta Eurooppaa enemmän.

– Suomessa on suhteessa tarkat vaatimukset rakennusten ilmanvaihdolle sekä vesi- ja viemärijärjestelmille. Kiinteistöjen sisälämpötila tai vastaavasti jäähdytys eivät samalla tavalla ole aiemmin olleet lainsäätäjien huomion kohteena.  Meillä on määräysten vaatimuksena riittänyt, että asuin- ja julkisten tilojen lämpötila on 18–32 astetta, vaikka odotukset sisälämpötilan hallinnasta ovatkin paljon tiukemmat.

EPBD direktiivi päivittyi – uhka vai mahdollisuus 

Energiatehokkuusdirektiivi määrittää, että viimeistään vuoden 2030 alusta pitää uusien rakennusten olla täysin päästöttömiä. Hyvärinen muistuttaa, että direktiivi on vasta määräys muuttaa kansallista lainsäädäntöä. Tässä tapauksessa EU-maiden, Suomi mukaan lukien, tulee säätää omia lakejaan ja määräyksiään siten, että ne astuvat voimaan keväällä 2026.

– Uudessa direktiivissä on keskitytty energiatehokkuuteen. Toinen keskiössä oleva teema on uusiutuvan energian hyödyntäminen. Avainsanana on 0-päästöinen rakennus eli rakennus, joka ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä fossiilisista polttoaineista.

Direktiivin mukaan koko EU-alueen rakennuskannan tulisi olla päästötöntä 2050 mennessä. Onko tämä uhka vai mahdollisuus?

– Aikataulut ovat hyvin tiukat. Toki päästöttömyys riippuu siitäkin, millaista energiaa on saatavilla. Mutta ei se tietysti yksin riitä. Rakennuksen täytyy samaan aikaan olla vähän energiaa kuluttava. Valtiolle, kaupungeille ja kunnille on tulossa todella isoja taloudellisia velvoitteita. Korjausrakentaminen vaatii sekä investointeja että vastaavasti osaavaa työvoimaa, Hyvärinen painottaa.

Sisäympäristön mittaamisesta lakisääteistä 

Juhani Hyvärinen toteaa, että ilmanvaihtokoneiden osalta vaatimukset tulevat eri säädösten kautta (ekosuunnittelu). Energiatehokkuuden kannalta tärkeintä on, että laitteet eivät saa tuhlata energiaa ja että lämmön talteenotto toimii oikein.

– EPBD:stä tulee uutena vaatimuksena sisäympäristön monitorointi. Jäsenmaiden tulee asettaa vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöön. Suomesta on tähän asti puuttunut muun muassa kosteusraja. Ilmastonmuutoksen myötä ulkolämpötilat kasvavat, jolloin lämpötilalle annettu yläraja on jo liian korkealla asumismukavuutta ajatellen. Vastaavasti talvipakkasilla sisäilma on usein lämmityksen takia liian kuivaa, mistä voi seurata terveydellisiä ongelmia.

– Ilmanvaihtolaitteet ovat keskeinen osa sisäilmastoa ja valmistajien tulee ottaa uudet vaatimukset huomioon.

Rakennusvalvontaa tarvitaan

Hyvärinen muistuttaa, että muuttuva lainsäädäntö edellyttää myös rakennustarkastajilta uutta osaamista. Rakennusvalvonnan toimialaan tulee uusia tekniikan vaatimuksia, jolloin on tarvetta monipuolistaa osaamista.

– Kun tavoitteena on saada koko rakennuskanta päästöttömäksi, on 25 vuotta lyhyt aika. Isoin vaikutus tulee korjausrakentamisesta ja miten sen kanssa edetään. Pakkoremonttejahan ei yksityisiltä kiinteistöomistajilta vaadita, mutta direktiivissä kannustetaan korjauksiin, jotka voivat johtaa pienempiin energialaskuihin ja sitä kautta kasvattavat kiinteistöjen arvoa.

Tarkemmin uuden direktiivin tuomat vastuukysymykset määritetään Suomen uudistetun rakennuslain perusteella annettavissa asetuksissa. Rakennuslain muutosten on määrä tulla voimaan vielä tämän vuoden aikana. Asetusmuutokset olisi tehtävä vuoden 2026 kesään mennessä.