Pyörivän lämmönsiirtimen turvallisuudesta

Pyörivään lämmönsiirtimeen perustuvalla ilmanvaihtotekniikalla vahva luotto Pohjoismaissa

Enervent Zehnder on valmistanut ilmanvaihtokoneita Porvoossa jo vuodesta 1983, ja pyörivään lämmön talteenottoon perustuvia laitteita vuodesta 1989. Teknologia on alun perin kehitetty Ruotsissa 1950-luvulla teollisuuskiinteistöjä varten ja vastaamaan pohjoisen Euroopan sääolosuhteiden vaatimuksiin. Asuntojen ilmanvaihdossa sen käyttö on yleistynyt 1980-luvulta lähtien.

Suomessa pyörivään lämmön talteenottoon perustuvaa teknologiaa on kehitetty yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. VTT suoritti 1990-luvulla Suomessa mittaukset, joita tyyppihyväksyntä edellytti. He myös määrittelivät, millä tavalla järjestelmän tiiviys mitataan. Nykyisin toimintaa ja lainsäädäntöä valvoo Ympäristöministeriö.

Pyörivän lämmönsiirtimen turvallisuudesta esitetty epäloogisia väitteitä

Julkisessa keskustelussa nousee toisinaan epäloogisia väitteitä pyörivän lämmönsiirtimen toiminnasta ja haluamme oikaista niitä. On muun muassa esitetty, että pyörivä lämmönsiirrin olisi syynä haitallisten yhdisteiden leviämiseen. Väittämän mukaan pyörivä lämmönsiirrin palauttaisi haitallisia yhdisteitä poistoilmasta tuloilmaan ja näin lisäisi yhdistepitoisuuksia sisäilmassa. Väite on epälooginen, koska poistoilman suodatus minimoi haitalliset yhdisteet ja palautuva ilmamäärä on joka tapauksessa häviävän pieni. On myös syytä muistaa perusasia, että ilmanvaihto ei synnytä haitallisia yhdisteitä, vaan ne syntyvät muista syistä.

Pyörivän lämmönsiirtimen hyvät ominaisuudet on myös syytä kerrata. Talvella se palauttaa tuloilmaan kosteutta poistoilmasta. Tämä on erittäin hyödyllistä, sillä useimmiten sisäilma on talvella liian kuivaa. Pyörivä lämmönsiirrin toimii myös hyvin energiatehokkaasti – siinä on korkean lämmön talteenottokyvyn lisäksi viilennyksen talteenotto kesällä. Näin jäähdytystarve vähenee ja kustannuksia säästyy.

Pohjoiseen ilmastoon sopivaa tekniikkaa

Ilmasto-olosuhteiltaan paljolti samankaltaisten Norjan, Ruotsin ja Suomen pientalojen ilmanvaihtokoneissa on hieman eroja. Norjalaiset luottavat täysin pyörivään lämmönsiirtimeen perustuvaan lämmön talteenottoon. Samoin Ruotsissa se on pientalojen suosituin vaihtoehto. Vastaavasti leudomman ilmaston Keski-Euroopassa levylämmönsiirrintekniikka on perinteisesti ollut etusijalla. Suomessa järjestelmät kilpailevat lähes tasaväkisesti.

Norjassa vaatimus vuosihyötysuhteelle lämmön talteenotossa eroaa suomalaisesta. Siellä käytetään asuntojen ilmanvaihdossa pelkästään pyörivään lämmönsiirtimeen perustuvaa lämmön talteenottoa erityisesti energiatehokkuuden takia. Sillä saavutetaan korkea vuosihyötysuhde poistoilman lämmön talteenotossa, koska lämmönsiirtimen sulana pitämiseen tarvitaan hyvin vähän lisäenergiaa. Lisäksi sisäilman kosteus pysyy luonnollisemmalla tasolla.

Oikein mitoitettu ja huollettu ilmanvaihtojärjestelmä vaihtaa kaiken sisäilman kerran kahdessa tunnissa.