Tag Archives: sisäilma

Hyvä sisäilma kuuluu kaikille

Toiminnanjohtaja Mervi Ahola luotsaa Sisäilmayhdistystä, joka on aktiivisesti jakanut teematietoa jo yli 30 vuotta. Hyvä sisäilma on monen tekijän summa ja uutta yliopistotutkimusta aiheesta tehdään jatkuvasti. Yhdistys onkin tärkeä linkki lisäämään vuoropuhelua rakennusalan tutkijoiden ja tiedon tarvitsijoiden välillä.

Pohjoismaissa rakentamismääräysten vaatimustaso on perinteisesti ollut muuta Eurooppaa korkeampi. Esimerkiksi Suomessa ne sisältävät minimit myös rakennusten ilmanvaihdon ilmamäärille. Käytännön toteutumista on kylläkin vaikeampi todentaa.

LVI-ala on tekniikan ja ihmisläheisyyden yhdistelmä

Sisäilmayhdistyksen Mervi Ahola on käytännössä koko työuransa ollut tekemisissä teeman kanssa. Pyysimme häntä kertomaan, kenelle vastuu hyvästä sisäilmasta kuuluu. Haastattelun aluksi kiinnostaa kuulla, mikä sai hänet valitsemaan nimenomaan LVI-alan diplomi-insinöörin opinnot.

–  Alassa kiinnosti varmaankin siihen liittyvä tekniikan ja ihmisläheisyyden yhdistelmä. Sisäilmahan on käytännössä parhaimmillaan silloin, kun sitä ei edes huomaa. Tässä tapauksessa ihmisen vaikutus sekä saatu oma kokemus ja tuntemukset tuovat tekniikkaan erilaisen ulottuvuuden.

– Kun aihetta käsitellään, on hyvä ensin varmistaa, mitä eri termeillä tarkoitetaan. Sisäilman laadusta puhuttaessa siihen sisältyvät automaattisesti mahdolliset epäpuhtaudet. Sisäilmastossa ovat mukana puhtauden lisäksi myös lämpöolosuhteet. Vastaavasti sisäympäristö kattaa em. lisäksi myös valaistuksen ja akustiikan, Ahola tarkentaa.

Samalla hän painottaa, että ilmanvaihdolla on merkittävä rooli hyvän sisäilman aikaansaamiseksi, mutta yhtä tärkeää on kiinteistöjen rakenteiden kunto ja elinkaaren aikainen ylläpito.

Kuka ottaa vastuun sisäilmasta?

Julkisessa keskustelussa sisäilman laatu nousee helposti esiin ongelmien, kuten homevaurioisten rakennusten yhteydessä.

– Tämä on tunteita herättävä teema ja mediassa/sosiaalisessa mediassa näkyvyyttä saavat artikkelit vaikuttavat myös yleiseen mielipiteeseen. Kun puhutaan parhaista käytännöistä, se selkeästi jakaa ihmisiä. Meidän tavoitteemme yhdistyksessä on tuottaa faktapohjaista informaatiota tukemaan ratkaisuja. Nykyään myös aivan kuluttajatasolle asti.

Ahola muistuttaa, että yhdistys toimii puolueettomasti ja on verkostoinut monien eri järjestöjen, yritysmaailman sekä viranomaisten kanssa. Yhdistyksen hallituksessa on edustettuna niin rakennusalan yliopistotutkimus kuin käytännön kiinteistönpidon ammattilaisetkin.

– Kyllä hyvä sisäilma on ihan kaikkien osapuolten asia kiinteistön elinkaaren aikana, mutta loppu viimein se on kiinteistönomistajan vastuulla. Vastuunkantohan lähtee jo tilaajasta, toisin sanoen millaista laatutasoa vaaditaan. Ja sieltä se valuu arkkitehdin ja LVI-suunnittelijan pöydille ja edelleen urakoitsijalle. Rakentamisen jälkeen on tärkeää, että oleelliset tiedot kiinteistöstä siirtyvät ylläpidolle, jonka tehtävänä on huolehtia, että olosuhteet pysyvät hyvinä myös käytön aikana. Koko ketjussa tarvitaan osapuolten välistä viestintää. Jos rakentamisvaiheessa tehdään virheitä, tai oikeat laitteet asennetaan väärin, ei voida onnistua, Mervi Ahola summaa.

Ahola painottaa koko ketjun vastuuta tasapuolisesti. Viimeisenä oleva kiinteistön käyttäjä kantaa oman osansa.

– Tilojen käyttäjien ja asukkaiden elintavat vaikuttavat luonnollisesti sisäilman laatuun. Lisäksi ylläpitoimenpiteiden ja tarpeellisten huoltojen laiminlyönti voi pilata hyvinkin suunnitellun ja rakennetun kokonaisuuden nopeasti.

Koti, jossa on hyvä hengittää

Kun Maria Klemetz ja Janne Käpylehto etsivät uutta kotia perheelleen, heillä oli tavoite selkeästi mietittynä. Toiveissa oli löytää ennen vuotta 1950 valmistunut talo läheltä Helsingin Vanhankaupungin aluetta, joka tunnetaan vanhoista pientaloista viihtyisine vihreine pihoineen. Pariskunta ehti katsastaa kymmeniä kiinteistöjä ennen sen oikean löytämistä.

– Etsimme sopivaa taloa jääräpäisesti Käpylä-Kumpula-Toukola-akselilta. Tehtävä ei ollut helppo, koska tarvitsemme meille molemmille saman katon alle myös omat työtilat.  Kotimme ei ollut vielä edes myynnissä, kun näimme sen ensimmäisen kerran runsaat pari vuotta sitten, kertoo Janne Käpylehto.

– Kolmikerroksinen talo oli ulkoa päin sopivan persoonallinen ja monimuotoinen, mikä teki heti vaikutuksen meihin molempiin, vahvistaa Maria Klemetz.

Mikä teki talostanne erityisen?

– Kun vihdoin pääsimme tutustumaan rakennukseen sisältä päin, se oli vielä parempi kuin odotimme. Siinä vaiheessa jo parhaat päivänsä nähnyttä funkkistaloa oli remontoitu viimeksi 1980-luvulla. Tunnistimme kuitenkin heti useita hienoja rakenneratkaisuja: leveitä ikkunoita, korkeita ikkunoita, kaari-ikkunoita ja sisääntuloaulassa vaikuttava 6,5 metrin huonekorkeus.

Vanha talo on seikkailu  

Klemetzin ja Käpylehdon omat taustat helpottivat remontin suunnittelua. Arkkitehdillä ja teknologiainnovaattorilla oli selkeä näkemys, miten 1939 valmistunut porvariskoti palautetaan entiseen kukoistukseensa. Samalla kuitenkin sopivaksi nykyaikaisen lapsiperheen arkeen. Lisäksi he halusivat hyödyntää mahdollisuuksien mukaan perinteisiä rakennusmateriaaleja.

– Alusta asti oli selvää, että emme halua kotiimme ei-hengittäviä rakenteita. Suoraan sanottuna halusimme välttää kaikkea muovia niin paljon kuin mahdollista, Käpylehto tarkentaa.

Työnjako oli selvä, Maria Klemetz otti pääsuunnittelijan vastuun. Remontin toteuttajat löydettiin omista verkostoista sekä naapurien ja puskaradion avustuksella.

Kuten aina saneerattavissa kohteissa nytkään ei säästytty yllätyksiltä. Kattavasta muutaman kuukauden pintaremontista tuli kahden vuoden urakka ja budjetti lähes kolminkertaistui alkuperäisestä. Perhekin ehti kasvaa tänä aikana. Tulos on kuitenkin juuri se mitä toivottiin – koti, jossa on hyvä hengittää.

Sisäilmastoratkaisut asukkaiden ehdoilla

Talossa oli rakennusajankohdalle ominainen painovoimainen ilmanvaihto, joka haluttiin säilyttää. Alusta saakka oli selvää, että makuuhuoneisiin etsitään toisenlainen ratkaisu.

– Olin työssäni tutustunut markkinoilla oleviin ilmanvaihtoratkaisuihin jo aiemmin, joten tiesimme, että erilaisia vaihtoehtoja on paljon tarjolla, Maria Klemetz vahvistaa.

Pariskunta löysi lopulta sopivat Zehnderin laitteet perinteisesti googlettamalla. ComfoSpot valikoitui useista syistä. Janne Käpylehdon on helppoa listata ne ominaisuudet, jotka painoivat valintaa tehdessä vaa’assa. Hänen mukaansa jopa vesikiertoinen patteri pitää kovempaa ääntä, kuin makuuhuoneen ilmanvaihtokone.

– ComfoSpot on niin hiljainen, että se oli asennettavissa myös sängyn läheisyyteen. Totta kai tärkeää oli myös miltä se näyttää eli laite oli sekä ulko- että sisäpuolelta maisemoitavissa. Koneen olemassaolon voi käytännössä unohtaa, koska automatiikka säätää virtausnopeutta itsekseen. Ainoa muistettava asia on suodatinten vaihto. Sisäilma makuuhuoneissa on ollut asennuksesta lähtien aina raikas ja olen joillekin sanonut, että ihan kuin teltassa nukkuisi, summaa Käpylehto.

Zehnder ComfoSpot 50 on huonekohtainen ilmanvaihtokone, jossa on lämmön ja kosteuden talteenotto sekä jatkuva tulo- ja poistoilmavirta. Se sopii sekä saneeraus- että uudisasuntokohteisiin ja käytettäväksi yksittäisten huoneiden ilmanvaihtoon. Koneessa on vakiovarusteena entalpialämmönvaihdin, joka takaa korkean lämmön ja kosteuden talteenoton. Zehnder ComfoSpot 50 voidaan asentaa erilaisilla ulkoseinäsuojuksilla tai ikkunamoduulilla, jonka avulla koneen ulko- ja poistoilmakanavat voidaan upottaa ikkunanpieleen lähes huomaamattomasti.

Enervent Zehnderin merkkivuosi – 40 vuotta ilmanvaihtotekniikan suunnannäyttäjänä

Vuosi 2023 on Enervent Zehnderille kaksinkertainen juhlavuosi. Yhtiömme täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja Norjassa olemme markkinoineet ilmanvaihtokoneita Exvent-nimellä 20 vuotta.

Tänään Enervent Zehnder on osa Zehnder Groupia. Maailmanlaajuisesti toimiva konserni parantaa elämänlaatua tarjoamalla innovatiivisia sisäilmastoratkaisuja. Harva kuitenkaan tietää, että oma tarinamme sai alkunsa erään metallialan yrityksen asiakkaan maksuvaikeuksista.

Ilmanvaihtokoneen osia laskujen maksuna

Tarinamme on mainio esimerkki yrittäjähengestä, halusta kehittää tekniikkaa sekä asiakastarpeiden ymmärtämisestä. Kaikki alkoi vuonna 1983 Combinent-nimisestä metallialan yrityksestä. Perustaja Robert Hägg sai asiakkaalta korvauksena maksun sijaan ilmanvaihtokoneen osia, ja hänellä heräsi kiinnostus alan teknologiaan.

Tutkittuaan tarkemmin vaihtoehtoja, Hägg päätti ensimmäisenä Suomessa alkaa valmistaa laitteita pyörivällä lämmönsiirtimellä. Pyörivän lämmönsiirtimen jatkuva ja portaattomasti säätyvä toiminta on ilmanvaihdon ja energiatalouden kannalta edelleen se paras ratkaisu useimmille kotitalouksille.

Vahvaa panostusta tuotekehitykseen

Liiketoimintamme on tasaisesti kasvanut ja kansainvälistynyt sekä omistajat vaihtuneet, mutta tuotanto pysynyt Porvoossa, Suomessa. On muutakin pysyvää. Energiatehokkuus ilmanvaihdossa on ollut Enervent Zehnderin tuotekehityksen ytimessä jo neljä vuosikymmentä. Kaikki tuotekehitys tehdään edelleen yhtiömme omissa toimitiloissa, missä sijaitsee myös jatkuvaa testausta tekevä kylmälaboratorio.

Kuvassa on teknologiapäällikkömme Tom Palmgren ja ensimmäisiä LTR-sarjan koneita 1980-luvun lopulla. Tunnetuimpia tuotteitamme ovat vuonna 1995 markkinoille tuotu ja legendan statuksen saanut Pingvin, josta myytiin päivitettyjä versioita peräti 24 vuotta.

2000-luvun alkupuolella etsimme ratkaisua lämpöpumpun ja ilmanvaihdon yhdistämiseen. Tuloksena syntyi patentoitu Pelican HP, joka julkaistiin vuonna 2007. Viime vuonna toimme markkinoille Enervent Svea -ilmanvaihtokoneen, jonka ominaisuudet kehittyneen puhallinteknologian ansiosta vastaavat suuremman kokoluokan laitteita. Cooler-viilennysosan avulla teimme siitä vieläkin paremman.

Juhlavuosi työn merkeissä

Vietämme merkkivuotta koko vuoden ja kutsumme eri sidosryhmiämme vierailulle Porvooseen. Jos haluat koota ryhmän omasta yrityksestäsi, voit olla meillä yhteydessä myynnistä vastaavaan Ronni Laaksoseen sähköpostilla.

 

 

Enervent Zehnderin ilmanvaihtokone ei jätä pulaan pakkasillakaan

Hyvän sisäilmaston merkitys korostuu etenkin talvikuukausina, kun vietämme paljon aikaa kotona ja sisätiloissa.  Enervent Zehnderin ilmanvaihtokoneet on suunniteltu erityisesti pohjoiseen ilmanalaan ja vaihtelevat sääolosuhteet on otettu alusta lähtien huomioon tuotekehityksessämme.

Laitteemme on suunniteltu kestämään suuriakin vaihteluita sisä- ja ulkoilmalämpötilojen välillä. Tärkeintä on kaikissa tilanteissa muistaa laitteen ohjeiden mukainen käyttö. Suunniteltuja ilmamääriä ei pidä muuttaa, vaikka pakkanen paukkuu nurkissa. Oikein käytettynä laitteet eivät jäädy edes, jos poistoilman kosteus nousee esimerkiksi saunomisen vuoksi hetkittäin korkeaksi.

Lisäksi valitsemamme teknologiaratkaisu – pyörivä lämmönsiirrin – on tunnetusti energiatehokas vaihtoehto.

Talvikuukausina ilmankosteus vähenee

Talvella lämmitys kuivattaa sisäilmaa ja on tärkeää, että ilmanvaihtolaitteet tasapainottavat ilmankosteutta. Kun lämpötila laskee alle 0 °C:n, pyörivä lämmönvaihdin ottaa talteen osan poistoilman kosteudesta, jotta sisätilan kosteus pysyy silloinkin terveellisellä tasolla.

Puhtaat suodattimet varmistavat raikkaan ilman 

Parhaiten laitteemme toimivat, kun käyttäjä muistaa pitää huolta suodattimien säännöllisestä vaihdosta. Suositus on, että ilmanvaihtokoneen suodattimet vaihdetaan vähintään kuuden kuukauden välein. Nyt on hyvä hetki varmistaa, että konetta varten on tilattu uudet suodattimet kylmiä talvikuukausia varten. 

Energiaa säästävä hyödyntää Eco-tilaa 

Ilmanvaihtokoneissamme on mahdollista ottaa käyttöön energiaa säästävä Eco-tila. Sen tarkoituksena on minimoida ilmanvaihtokoneen sähkönkulutus ja maksimoida lämmön talteenotto, tämä kuitenkaan heikentämättä ilmanvaihtoa. Eco-tilan käyttö voi hetkittäin aiheuttaa vedontunnetta kylminä pakkaspäivinä, mutta tuo samalla säästöä käyttökustannuksissa.