Tag Archives: rakentaminen

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset tiukentuvat – tavoitteena täysi päästöttömyys

Vappuna voimaan tullut EPBD direktiivi asettaa EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännölle uusia vaatimuksia. Energiatehokkuusdirektiivin päivitys tukee rakennussektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Taltekan teknologiajohtaja Juhani Hyvärinen pitää uudistusten aikatavoitteita kunnianhimoisina.

Juhani Hyvärinen vastaa teknologiasta Rakennusteollisuus RT:hen kuuluvassa Taltekassa (Talotekninen teollisuus ja kauppa ry). Hän on seurannut kansallisten ja kansainvälisten säädösten kehittymistä pitkään ja on ollut mukana viemässä toimialan yhteisiä näkemyksiä eteenpäin EU:n virkamiestasolle.

Pohjoismaat edellä rakentamisen valvonnassa 

Nyt päivitetyn direktiivin taustalla on tavoite, että koko EU:n rakennuskanta on päästötöntä vuoteen 2050 mennessä. Juhani Hyvärinen vahvistaa, että etenkin Suomessa, mutta myös Ruotsissa ja Norjassa on perinteisesti säädelty rakennusten sisäympäristöä ja energiatehokkuutta kansallisella tasolla muuta Eurooppaa enemmän.

– Suomessa on suhteessa tarkat vaatimukset rakennusten ilmanvaihdolle sekä vesi- ja viemärijärjestelmille. Kiinteistöjen sisälämpötila tai vastaavasti jäähdytys eivät samalla tavalla ole aiemmin olleet lainsäätäjien huomion kohteena.  Meillä on määräysten vaatimuksena riittänyt, että asuin- ja julkisten tilojen lämpötila on 18–32 astetta, vaikka odotukset sisälämpötilan hallinnasta ovatkin paljon tiukemmat.

EPBD direktiivi päivittyi – uhka vai mahdollisuus 

Energiatehokkuusdirektiivi määrittää, että viimeistään vuoden 2030 alusta pitää uusien rakennusten olla täysin päästöttömiä. Hyvärinen muistuttaa, että direktiivi on vasta määräys muuttaa kansallista lainsäädäntöä. Tässä tapauksessa EU-maiden, Suomi mukaan lukien, tulee säätää omia lakejaan ja määräyksiään siten, että ne astuvat voimaan keväällä 2026.

– Uudessa direktiivissä on keskitytty energiatehokkuuteen. Toinen keskiössä oleva teema on uusiutuvan energian hyödyntäminen. Avainsanana on 0-päästöinen rakennus eli rakennus, joka ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä fossiilisista polttoaineista.

Direktiivin mukaan koko EU-alueen rakennuskannan tulisi olla päästötöntä 2050 mennessä. Onko tämä uhka vai mahdollisuus?

– Aikataulut ovat hyvin tiukat. Toki päästöttömyys riippuu siitäkin, millaista energiaa on saatavilla. Mutta ei se tietysti yksin riitä. Rakennuksen täytyy samaan aikaan olla vähän energiaa kuluttava. Valtiolle, kaupungeille ja kunnille on tulossa todella isoja taloudellisia velvoitteita. Korjausrakentaminen vaatii sekä investointeja että vastaavasti osaavaa työvoimaa, Hyvärinen painottaa.

Sisäympäristön mittaamisesta lakisääteistä 

Juhani Hyvärinen toteaa, että ilmanvaihtokoneiden osalta vaatimukset tulevat eri säädösten kautta (ekosuunnittelu). Energiatehokkuuden kannalta tärkeintä on, että laitteet eivät saa tuhlata energiaa ja että lämmön talteenotto toimii oikein.

– EPBD:stä tulee uutena vaatimuksena sisäympäristön monitorointi. Jäsenmaiden tulee asettaa vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöön. Suomesta on tähän asti puuttunut muun muassa kosteusraja. Ilmastonmuutoksen myötä ulkolämpötilat kasvavat, jolloin lämpötilalle annettu yläraja on jo liian korkealla asumismukavuutta ajatellen. Vastaavasti talvipakkasilla sisäilma on usein lämmityksen takia liian kuivaa, mistä voi seurata terveydellisiä ongelmia.

– Ilmanvaihtolaitteet ovat keskeinen osa sisäilmastoa ja valmistajien tulee ottaa uudet vaatimukset huomioon.

Rakennusvalvontaa tarvitaan

Hyvärinen muistuttaa, että muuttuva lainsäädäntö edellyttää myös rakennustarkastajilta uutta osaamista. Rakennusvalvonnan toimialaan tulee uusia tekniikan vaatimuksia, jolloin on tarvetta monipuolistaa osaamista.

– Kun tavoitteena on saada koko rakennuskanta päästöttömäksi, on 25 vuotta lyhyt aika. Isoin vaikutus tulee korjausrakentamisesta ja miten sen kanssa edetään. Pakkoremonttejahan ei yksityisiltä kiinteistöomistajilta vaadita, mutta direktiivissä kannustetaan korjauksiin, jotka voivat johtaa pienempiin energialaskuihin ja sitä kautta kasvattavat kiinteistöjen arvoa.

Tarkemmin uuden direktiivin tuomat vastuukysymykset määritetään Suomen uudistetun rakennuslain perusteella annettavissa asetuksissa. Rakennuslain muutosten on määrä tulla voimaan vielä tämän vuoden aikana. Asetusmuutokset olisi tehtävä vuoden 2026 kesään mennessä.

 

 

 

Rakennusalan taantuma hidasti Enervent Zehnderin kasvua – vahva panostus viilennysteknologiaan

Monilta teollisuuden aloilta tuttu trendi toistui viime vuonna myös Enervent Zehnderin liiketoiminnassa. Kun Suomen uudisasuntorakentaminen hidastui nopeasti, vaikutti se suoraan myös ilmanvaihtokoneiden kysyntään. Vuoden valopilkkuja olivat Norjan-liiketoiminta ja tulevaisuutta rakentavat kehitysprojektit.

– Vuoden 2023 alku sujui todella hyvässä vauhdissa. Nopea muutos tuli toisella vuosipuoliskolla ja asuntorakentamisen hyytyminen näkyi myös meillä tilauskannassa. Julkisen ja toimitilarakentamisen kohteiden samoin kuin korjausrakentamisen osalta tilanne oli koko vuoden suhteessa parempi, kertoo Enervent Zehnderin toimitusjohtaja Thomas Söderholm.

Hänen mukaansa vastaava markkinakehitys on ollut nähtävissä Keski-Euroopassa, missä oli viime vuonna yleistä laskua asuntorakentamisessa. Se on vaikuttanut myös muihin Zehnder Groupin tytäryhtiöihin. Konsernin liikevaihto laski edellisvuoteen verrattuna 6 %, mutta kassavirta oli edelleen vahva ja tulos noin 60 milj. euroa.

Söderholm vahvistaa, että erityisenä valopilkkuna pohjoismaisilla markkinoilla on ollut Norja, missä markkinamuutokset ovat olleet vähäisempiä ja kysyntä jatkunut tasaisena.

– Korkeat sähkö- ja energiakustannukset ovat saaneet sekä yksityis- että yritysasiakkaat pohtimaan remonttien yhteydessä laitevalintojaan.  Enervent Zehnderin laitteissa oleva teknologia on energiatehokas, mikä on tuonut nykytilanteessa meille lisää kilpailuetua.

Kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ilmanvaihtoon

Enervent Zehnderin laitteiden tuotekehitys on alusta asti tehty yhtiön omissa toimitiloissa. Porvoossa sijaitsee myös jatkuvaa testausta tekevä, pohjoisen ilmaston mukainen kylmälaboratorio.

– Viime vuoden merkittävin lanseeraus liittyi mobiiliteknologiaan. Julkaisimme toukokuussa iSLan eli ilmanvaihtokoneita ohjaavan mobiilisovelluksen. Se korvaa laitteiden mukana toimitetut erilliset käyttöpaneelit ja auttaa samalla vähentämään muovijätteen määrää. Lisäksi iSLan ammattilaisversio mahdollistaa koneiden käyttöönoton ja valvonnan etänä, mikä säästää tuntuvasti huoltohenkilöstön ajokilometrejä.

– Viilennysratkaisujen kysyntä on viime vuosina lisääntynyt. HP-mallien jatkoksi toissa vuonna lanseerattu Svea Coolerimme sai erittäin hyvä vastaanoton ja tuoteperhe kasvaa lähiaikoina. Palaamme siihen tarkemmin huhtikuussa.

– Uutuuksien lisäksi kehitämme ratkaisuja tuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Hyvä esimerkki tästä ovat automaation muutospaketit. Ne ovat toimiva tapa jatkaa laitteidemme käyttöikää ja parantaa samalla energiatehokkuutta.

Vankka tuki Zehnder Group -konsernista

Sveitsiläisestä Zehnder Groupista tuli Enerventin omistaja vuonna 2018.

–  Viime vuonna yksi tärkeimmistä projekteistamme oli uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton valmistelu ja siihen liittyvät muutokset tuotannossa ja logistiikassa. Se sitoi meillä koko vuoden avainhenkilöresursseja, mutta mahdollistaa vientitoimitukset konsernin globaaliin myyntiverkostoon. Samalla se tuo tehokkuutta sisäisiin prosesseihin ja materiaalivirtoihin. Käyttöönotto on huhtikuussa yhtä aikaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Samaan aikaan on konsernin yhteinen brändiuudistus edennyt. Se tukee omalta osaltaan suomalaisten IV-koneiden tunnetuksi tekemistä uusilla markkinoilla. Ulkoinen värimaailmamme on muuttumassa, mutta valmistus ja tuotekehitys pysyvät edelleen vahvasti Suomessa ja Porvoossa, painottaa Söderholm.

Korjausrakentajan kannattaa vertailla ilmanvaihtoratkaisuja

Kiinteistön korjausrakentaminen antaa oivan tilaisuuden harkita teknisiä järjestelmiä uudelleen. Etenkin pienemmissä kohteissa päädytään helposti vain korvaamaan vanha ilmanvaihtokone uudemmalla versiolla, mikä ei aina ole järkevää. Kannattaa käyttää aikaa eri vaihtoehtojen vertailuun. Enervent Zehnderin energiatehokas teknologia sopii erilaisiin ja -kokoisiin kohteisiin.

Saneerausten tavoitteena on pidentää kiinteistöjen käyttöikää ja parantaa samalla toimivuutta. Ilmanvaihtokoneen vaihto on olennainen osa rakennuksen energiatehokkuuden parantamista. Vanhat ilmanvaihtojärjestelmät eivät enää täytä nykyisiä vaatimuksia tai tarjoa riittävää ilmanvaihtoa, mikä voi johtaa myös sisäilmaongelmiin. Muutosta on luvassa myös energiakustannuksiin, kun uudet laitteet vähentävät merkittävästi kulutusta.

– Enervent-laitteissa on pyörivä lämmönsiirrin, joka on tutkitusti markkinoiden energiatehokkain teknologia. Korkean lämmön talteenottokyvyn lisäksi laitteissa on kesällä viilennyksen talteenotto. Näin jäähdytystarve vähenee ja kustannuksia säästyy, toteaa myynnistä vastaava Ronni Laaksonen.

Suurstadionille ja lapsiperheen kotiin – sopiva IV-kone kaikkiin ympäristöihin

Enervent Zehnder on toimittanut laitteita lukuisiin korjausrakentamisen kohteisiin. Joukossa sekä nimekkäitä ja kaikkien tuntemia kiinteistöjä, että yksityiskoteja.

Olympiastadionin saneerauksessa toimitimme urakkaa varten kuutta eri laitemallia. Tiloihin valittiin pienten kanavien takia hajautettu ilmanvaihtoratkaisu. Ilmanvaihtokoneitamme asennettiin muiden muassa stadionin ensiapuhuoneisiin, myyntipisteisiin sekä pesu- ja pukutiloihin.

Vastaavasti Bulevardilla saneeratussa arvotalossa jokaisen asunnon ilmanvaihto räätälöitiin huoneistokohtaisesti. Toimitimme ilmanvaihtolaitteet kaikkiin asuntoihin ja liiketiloihin, yhteensä viittä eri laitemallia. Tässä kohteessa erityisesti laitteiden tyylikäs ja huomaamaton ulkonäkö oli yksi valintakriteereistä.

Meiltä löytyi sopiva ratkaisu myös perheelle, joka remontoi vanhasta talosta toimivan lapsiperheen kodin. Talossa ollut painovoimainen ilmanvaihto haluttiin säilyttää, mutta makuuhuoneisiin tarvittiin toisenlainen ratkaisu. Ratkaisu löytyi Zehnderin ComfoSpotista, joka huonekohtainen ilmanvaihtolaite lämmön talteenotolla, joka on sekä hiljainen että maisemoitavissa ulko- ja sisäpuolelta.

–  Tärkeintä korjausrakentamisen yhteydessä tehdyssä ilmanvaihtojärjestelmän kokonaisuudistuksessa on ratkaista, miten mahdollisesti tarvittavat kanavatyöt saadaan järkevästi tehtyä. Vastauksen löytäminen on osa LVI-suunnittelijoiden ammattitaitoa, Ronni Laaksonen painottaa.

Mikäli kiinteistössä on jo asennettuna Enervent-ilmanvaihtokone, vaihtoehtona voi olla myös vanhan ilmanvaihtokoneen automatiikan muutospaketti koko koneen vaihtamisen sijaan.

Kysy meiltä lisää eri tuotevaihtoehdoista: enervent@enervent.com

Kuva: Ronni Laaksonen Enervent Zehnderiltä ja Heikki Sivonen Lämpökarelialta korjauskohteessa