Tag Archives: ilmanvaihto

Lisäämme viilennysvaihtoehtoja – jäähdytys Svean lisäksi LTR-sarjan ilmanvaihtokoneisiin

Kiinnostus eri tilojen viilennykseen on kasvanut vauhdilla. Julkaisimme vuosi sitten erityisesti pieniin tiloihin sopivan ja kiitosta saaneen Svea Cooler -yhdistelmän. Svea Coolerin julkaisun jälkeen olemme saaneet runsaasti kyselyitä myös muihin ilmanvaihtokonemalleihin sopivasta ratkaisusta. Vastaamme asiakkaiden toiveisiin ja tuomme markkinoille tänä keväänä myös vaakamallisen jäähdytysyksikön. Laite esitellään Nordbygg-messuilla 23.-26.4.2024

Kolme hyvää syytä valita LTR-5 Z Cooler

Pohjoismaissa suositut arkkumalliset LTR-maiston ilmanvaihtokoneet sopivat monenlaisiin tiloihin. Niitä löytyy asuinkiinteistöjen lisäksi myös toimitiloista. Useimmiten ne sijaitsevat paikoissa, joissa muu laiteratkaisu ei korkeuden vuoksi olisi mahdollinen. Siksi on tärkeää, että uusi kompressoriviilennyksen sisältävä jäähdytysyksikkö voidaan asentaa IV-koneen viereen. Uusin laitteemme:

  1. integroituu suoraan LTR-5 Z -mallin ilmanvaihtokoneisiin
  2. voidaan jälkiasentaa myös LTR-3 ja LTR-7 mallien yhteyteen
  3. valmistetaan Porvoossa ja sillä on Avainlippu-tunnus

Kolme hyvää syytä valita Svea Cooler

Kompaktin kokoisessa Svea-ilmanvaihtokoneessa on isomman koneen ilmavirta ja energiatehokkuus. Siihen integroitava Cooler-jäähdytysyksikkö viilentää kodin vedottomasti. Laiteyhdistelmän moduulirakenne ratkaisee kotien ilmanvaihdon ja jäähdytyksen ilman lisätilan tarvetta tai erillistä ulkoyksikköä. Etuna on, että:

  1. jäähdytys jakautuu tasaisesti kaikkiin huoneisiin
  2. viilennyksestä vastaavan Coolerin voi myös jälkiasentaa
  3. laitteet valmistetaan Porvoossa ja niillä on Avainlippu-tunnus

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja kysy lisää viilennysyksiköistä tai Enervent Zehnderin muista laitteista oman alueesi myyjältä tai asiakaspalvelustamme enervent@enervent.com

Enervent Zehnderin huoltotiimi ratkaisee erikoistilanteet

Ilmanvaihtokoneet ovat varsin itsenäisiä. Kun kaikki toimii, ei niiden olemassaoloa edes huomaa. Laitteen elinkaari on kuitenkin pitkä ja joskus tarvitaan osaavaa huoltoteknikkoa kotikäynnille.

Omat luottopakkimme Oscar Husman ja Robert Kristén hoitavat muun muassa kaikki erikoistilanteet ja ovat mukana kouluttamassa kumppaniyrityksiä sekä Suomessa että muissa maissa.

Sekä Oscar että Robert tuntevat Enerventin eri laitemallit läpikotaisin. Molemmilla on täynnä 17 vuotta yhtiön palveluksessa ja huoltokeikkoja suomalaisissa kodeissa on kertynyt nelinumeroinen määrä. Harvoin, jos koskaan tulee eteen laiteongelmaa, johon ei heti löytyisi ratkaisua.

Parasta ovat asiakkaat ja työilmapiiri

Oscar ja Robert viihtyvät sekä omissa tehtävissään että Enerventillä. Robert vahvistaa, että kahta samanlaista työpäivää ei tule peräkkäin ja asiakkaita on aina mukava tavata ”livenä”. Vastaavasti Oscar kiittää hyvää työilmapiiriä. Tekninen neuvonta ja huoltoteknikot tekevät saumatonta yhteistyötä ratkaistessaan asiakkaiden huolia.

– Kun kyse on ilmanvaihdosta, voisi luulla, että kesä on meillä sitä kiireisintä aikaa, mutta asia on päinvastoin. Enerventin ilmanvaihtokoneissahan on pyörivät lämmönsiirtimet, jotka eivät yleensä ole kesällä käytössä. Huoltotarpeet huomataan useammin viileämpinä kuukausina, Robert Kristén kertoo.

Oscar Husman muistuttaa, että Suomessa laitteet ovat jo lähtökohtaisesti laadukkaita, koska talotekniikka ja sen osana ilmanvaihdon suunnittelu on säädeltyä.

– Toimenkuvaani kuuluu kumppanien huoltomiesten ja asentajien koulutusta myös muissa maissa. Onneksi Enerventin päämarkkinassa, Pohjoismaissa, noudatetaan rakennusmääräyksiä ja laitteissa käytetään standardin mukaisia osia.

Oscarin ja Robertin laitetuntemusta tarvitaan ajoittain myös varaston puolella, kun varaosien välitys on verkkokaupan perustamisen myötä lisääntynyt. Eri laitemallien varaosat kootaan ja viimeistellään Porvoossa valmiiksi ennen lähetystä.

Mitkä ovat yleisimmät huoltokäynnin syyt?

Ilmanvaihtolaitteet suunnitellaan kymmenien vuosien käyttöä varten. Käyttöönottoasennus on jo laitetakuunkin vuoksi syytä aina teettää sähkötyöt osaavalla ja tekniikan tuntevalla ammattilaisella. Näin varmistetaan, että laite toimii alusta lähtien oikealla tavalla.

Huoltotiimi muistuttaa, että suodattimet ovat tärkein yksittäinen ylläpitotoimi. Jos niiden vaihto unohtuu, se vikaannuttaa laitteen kuin laitteen ennen pitkää ja huolto on kutsuttava paikalle.

Vanhemmissa koneissa vaihdetaan myös yksittäisiä kuluvia osia. Automatiikan muutospaketit ovat toimiva ratkaisu jatkaa laitteen käyttöikää, kun sitä ei vielä haluta vaihtaa kokonaan uuteen. Paketteja on saatavilla kymmeniä ja niiden sisältö riippuu laitemallista.

Huolto hoituu paikkakunnasta riippumatta

Oman huoltotiimin lisäksi Enervent Zehnderillä on Pohjoismaissa kumppaniverkostot. Esimerkiksi Suomessa mukana on noin 30 kokenutta huoltoyritystä, joiden edustajia koulutamme säännöllisesti. Erikoistilanteissa ja aina tarvittaessa Oscar ja Robert matkustavat paikallisen huoltoyhtiön avuksi.

Jäikö jokin askarruttamaan? Tekninen neuvontamme opastaa ja neuvoo: enervent.huolto@enervent.com.

Hyvä sisäilma kuuluu kaikille

Toiminnanjohtaja Mervi Ahola luotsaa Sisäilmayhdistystä, joka on aktiivisesti jakanut teematietoa jo yli 30 vuotta. Hyvä sisäilma on monen tekijän summa ja uutta yliopistotutkimusta aiheesta tehdään jatkuvasti. Yhdistys onkin tärkeä linkki lisäämään vuoropuhelua rakennusalan tutkijoiden ja tiedon tarvitsijoiden välillä.

Pohjoismaissa rakentamismääräysten vaatimustaso on perinteisesti ollut muuta Eurooppaa korkeampi. Esimerkiksi Suomessa ne sisältävät minimit myös rakennusten ilmanvaihdon ilmamäärille. Käytännön toteutumista on kylläkin vaikeampi todentaa.

LVI-ala on tekniikan ja ihmisläheisyyden yhdistelmä

Sisäilmayhdistyksen Mervi Ahola on käytännössä koko työuransa ollut tekemisissä teeman kanssa. Pyysimme häntä kertomaan, kenelle vastuu hyvästä sisäilmasta kuuluu. Haastattelun aluksi kiinnostaa kuulla, mikä sai hänet valitsemaan nimenomaan LVI-alan diplomi-insinöörin opinnot.

–  Alassa kiinnosti varmaankin siihen liittyvä tekniikan ja ihmisläheisyyden yhdistelmä. Sisäilmahan on käytännössä parhaimmillaan silloin, kun sitä ei edes huomaa. Tässä tapauksessa ihmisen vaikutus sekä saatu oma kokemus ja tuntemukset tuovat tekniikkaan erilaisen ulottuvuuden.

– Kun aihetta käsitellään, on hyvä ensin varmistaa, mitä eri termeillä tarkoitetaan. Sisäilman laadusta puhuttaessa siihen sisältyvät automaattisesti mahdolliset epäpuhtaudet. Sisäilmastossa ovat mukana puhtauden lisäksi myös lämpöolosuhteet. Vastaavasti sisäympäristö kattaa em. lisäksi myös valaistuksen ja akustiikan, Ahola tarkentaa.

Samalla hän painottaa, että ilmanvaihdolla on merkittävä rooli hyvän sisäilman aikaansaamiseksi, mutta yhtä tärkeää on kiinteistöjen rakenteiden kunto ja elinkaaren aikainen ylläpito.

Kuka ottaa vastuun sisäilmasta?

Julkisessa keskustelussa sisäilman laatu nousee helposti esiin ongelmien, kuten homevaurioisten rakennusten yhteydessä.

– Tämä on tunteita herättävä teema ja mediassa/sosiaalisessa mediassa näkyvyyttä saavat artikkelit vaikuttavat myös yleiseen mielipiteeseen. Kun puhutaan parhaista käytännöistä, se selkeästi jakaa ihmisiä. Meidän tavoitteemme yhdistyksessä on tuottaa faktapohjaista informaatiota tukemaan ratkaisuja. Nykyään myös aivan kuluttajatasolle asti.

Ahola muistuttaa, että yhdistys toimii puolueettomasti ja on verkostoinut monien eri järjestöjen, yritysmaailman sekä viranomaisten kanssa. Yhdistyksen hallituksessa on edustettuna niin rakennusalan yliopistotutkimus kuin käytännön kiinteistönpidon ammattilaisetkin.

– Kyllä hyvä sisäilma on ihan kaikkien osapuolten asia kiinteistön elinkaaren aikana, mutta loppu viimein se on kiinteistönomistajan vastuulla. Vastuunkantohan lähtee jo tilaajasta, toisin sanoen millaista laatutasoa vaaditaan. Ja sieltä se valuu arkkitehdin ja LVI-suunnittelijan pöydille ja edelleen urakoitsijalle. Rakentamisen jälkeen on tärkeää, että oleelliset tiedot kiinteistöstä siirtyvät ylläpidolle, jonka tehtävänä on huolehtia, että olosuhteet pysyvät hyvinä myös käytön aikana. Koko ketjussa tarvitaan osapuolten välistä viestintää. Jos rakentamisvaiheessa tehdään virheitä, tai oikeat laitteet asennetaan väärin, ei voida onnistua, Mervi Ahola summaa.

Ahola painottaa koko ketjun vastuuta tasapuolisesti. Viimeisenä oleva kiinteistön käyttäjä kantaa oman osansa.

– Tilojen käyttäjien ja asukkaiden elintavat vaikuttavat luonnollisesti sisäilman laatuun. Lisäksi ylläpitoimenpiteiden ja tarpeellisten huoltojen laiminlyönti voi pilata hyvinkin suunnitellun ja rakennetun kokonaisuuden nopeasti.

IV-koneiden käyttö helpottuu – iSLa-sovellus ohjaa jatkossa laitetta etänä

Enervent Zehnder on lanseerannut ilmanvaihtokoneita ohjaavan mobiilisovelluksen. Uuden mobiiliratkaisun kehittäminen oli automaattinen jatkumo yhtiön 40 vuoden tuotekehitykselle. Useimmilla on tänä päivänä käytössään älypuhelin tai tabletti ja iSLa-sovellus helpottaa laitehallintaa entisestään.

Enervent Zehnderin toimitusketjusta vastaava Mikael Karlsson kertoo, että asiakaspalautteessa on jo jonkin aikaa toivottu mahdollisuutta seurata ja säätää laitetta omasta sijainnista riippumatta. Hän muistuttaa, että pääsääntöisesti Enervent Zehnderin kaikki laitteet toimivat kuitenkin itseohjautuvasti.

– Ne toimivat itsenäisesti ja mittaavat koko ajan ympäristön olosuhteita esimerkiksi sisäilman kosteutta. Ohjauspaneeleita on tarvittu lähinnä ilmanvaihtokoneen käyttöönoton yhteydessä, käyttötilanteen vaihtamiseen sekä huoltomuistutuksiin tai satunnaisten virhetilanteiden kohdalla. Sovellus tekee ilmoitusten seuraamisesta kokonaan omasta sijainnista riippumatonta, Karlsson toteaa.

iSLa korvaa vähitellen koneiden mukana toimitetut erilliset käyttöpaneelit. Ne syrjäyttivät aikanaan laitteissa kiinni olleet säätökytkimet.

– Merkittävin uudistus aikaisempaan on, että iSLa-sovellus palvelee sekä eAir-, että eWind-automatiikalla varustettuja ilmanvaihtokoneita. Sovelluksen käyttöönottoon tarvitaan laitteeseen liitettävä wifi-moduuli, joka toimitetaan uusien koneiden mukana, sanoo Mikael Karlsson.

iSLa-sovellus on ympäristöystävällinen vaihtoehto

Sovellus auttaa vähentämään Aasiasta tilattavien komponenttien tarvetta ja samalla muovijätteen määrää. iSLa-sovellukseen julkaistaan loppukesästä oma osio asentajille, jolla onnistuu IV-koneiden käyttöönotto ja valvonta etänä. Kun ilmanvaihdon etävalvonta mahdollistuu, vähentää se koteihin tehtäviä huoltokäyntejä.

Mikael Karlsson vahvistaa, että ilmanvaihtokoneiden omistajien ei tarvitse siirtymävaiheessa tehdä mitään.

– Ohjauspaneelit jäävät pois toimituksista tämän vuoden aikana. Tuki ja varaosatoimitukset jatkuvat niille kuitenkin vielä vuosia. Niin halutessaan voi asiakaspalvelun kautta varmistaa sovelluksen käyttöönoton vanhemman laitteen kohdalla. iSLa-sovellus on muiden sovellusten tapaan ladattavissa Google Play ja AppStore -sovelluskaupoista.

– Olemme ylpeitä tuotekehityksestämme. Etäohjaus tuo mukanaan myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Lisätietoja:

Mikael Karlsson, Head of Supply Chain, mikael.karlsson@enervent.com

Koti, jossa on hyvä hengittää

Kun Maria Klemetz ja Janne Käpylehto etsivät uutta kotia perheelleen, heillä oli tavoite selkeästi mietittynä. Toiveissa oli löytää ennen vuotta 1950 valmistunut talo läheltä Helsingin Vanhankaupungin aluetta, joka tunnetaan vanhoista pientaloista viihtyisine vihreine pihoineen. Pariskunta ehti katsastaa kymmeniä kiinteistöjä ennen sen oikean löytämistä.

– Etsimme sopivaa taloa jääräpäisesti Käpylä-Kumpula-Toukola-akselilta. Tehtävä ei ollut helppo, koska tarvitsemme meille molemmille saman katon alle myös omat työtilat.  Kotimme ei ollut vielä edes myynnissä, kun näimme sen ensimmäisen kerran runsaat pari vuotta sitten, kertoo Janne Käpylehto.

– Kolmikerroksinen talo oli ulkoa päin sopivan persoonallinen ja monimuotoinen, mikä teki heti vaikutuksen meihin molempiin, vahvistaa Maria Klemetz.

Mikä teki talostanne erityisen?

– Kun vihdoin pääsimme tutustumaan rakennukseen sisältä päin, se oli vielä parempi kuin odotimme. Siinä vaiheessa jo parhaat päivänsä nähnyttä funkkistaloa oli remontoitu viimeksi 1980-luvulla. Tunnistimme kuitenkin heti useita hienoja rakenneratkaisuja: leveitä ikkunoita, korkeita ikkunoita, kaari-ikkunoita ja sisääntuloaulassa vaikuttava 6,5 metrin huonekorkeus.

Vanha talo on seikkailu  

Klemetzin ja Käpylehdon omat taustat helpottivat remontin suunnittelua. Arkkitehdillä ja teknologiainnovaattorilla oli selkeä näkemys, miten 1939 valmistunut porvariskoti palautetaan entiseen kukoistukseensa. Samalla kuitenkin sopivaksi nykyaikaisen lapsiperheen arkeen. Lisäksi he halusivat hyödyntää mahdollisuuksien mukaan perinteisiä rakennusmateriaaleja.

– Alusta asti oli selvää, että emme halua kotiimme ei-hengittäviä rakenteita. Suoraan sanottuna halusimme välttää kaikkea muovia niin paljon kuin mahdollista, Käpylehto tarkentaa.

Työnjako oli selvä, Maria Klemetz otti pääsuunnittelijan vastuun. Remontin toteuttajat löydettiin omista verkostoista sekä naapurien ja puskaradion avustuksella.

Kuten aina saneerattavissa kohteissa nytkään ei säästytty yllätyksiltä. Kattavasta muutaman kuukauden pintaremontista tuli kahden vuoden urakka ja budjetti lähes kolminkertaistui alkuperäisestä. Perhekin ehti kasvaa tänä aikana. Tulos on kuitenkin juuri se mitä toivottiin – koti, jossa on hyvä hengittää.

Sisäilmastoratkaisut asukkaiden ehdoilla

Talossa oli rakennusajankohdalle ominainen painovoimainen ilmanvaihto, joka haluttiin säilyttää. Alusta saakka oli selvää, että makuuhuoneisiin etsitään toisenlainen ratkaisu.

– Olin työssäni tutustunut markkinoilla oleviin ilmanvaihtoratkaisuihin jo aiemmin, joten tiesimme, että erilaisia vaihtoehtoja on paljon tarjolla, Maria Klemetz vahvistaa.

Pariskunta löysi lopulta sopivat Zehnderin laitteet perinteisesti googlettamalla. ComfoSpot valikoitui useista syistä. Janne Käpylehdon on helppoa listata ne ominaisuudet, jotka painoivat valintaa tehdessä vaa’assa. Hänen mukaansa jopa vesikiertoinen patteri pitää kovempaa ääntä, kuin makuuhuoneen ilmanvaihtokone.

– ComfoSpot on niin hiljainen, että se oli asennettavissa myös sängyn läheisyyteen. Totta kai tärkeää oli myös miltä se näyttää eli laite oli sekä ulko- että sisäpuolelta maisemoitavissa. Koneen olemassaolon voi käytännössä unohtaa, koska automatiikka säätää virtausnopeutta itsekseen. Ainoa muistettava asia on suodatinten vaihto. Sisäilma makuuhuoneissa on ollut asennuksesta lähtien aina raikas ja olen joillekin sanonut, että ihan kuin teltassa nukkuisi, summaa Käpylehto.

Zehnder ComfoSpot 50 on huonekohtainen ilmanvaihtokone, jossa on lämmön ja kosteuden talteenotto sekä jatkuva tulo- ja poistoilmavirta. Se sopii sekä saneeraus- että uudisasuntokohteisiin ja käytettäväksi yksittäisten huoneiden ilmanvaihtoon. Koneessa on vakiovarusteena entalpialämmönvaihdin, joka takaa korkean lämmön ja kosteuden talteenoton. Zehnder ComfoSpot 50 voidaan asentaa erilaisilla ulkoseinäsuojuksilla tai ikkunamoduulilla, jonka avulla koneen ulko- ja poistoilmakanavat voidaan upottaa ikkunanpieleen lähes huomaamattomasti.

Ilmanvaihtoremontti on rahaa säästävä ympäristöteko

Vanha ilmanvaihtojärjestelmä kuluttaa merkittävästi enemmän energiaa kuin nykyaikaiset ja älykkäät laitteet. Siksi ilmanvaihdon päivittämisellä voi säästää suuriakin summia. Samalla kiinteistön hiilijalanjälki pienenee.

Ilmanvaihto on joka kodin näkymätön hyvinvointitekijä, jonka ongelmiin havahdutaan usein vasta kun asukkaiden terveys tai kiinteistön kunto alkavat reistailla. Huono sisäilma voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten hengitystieongelmia, silmien ärsytystä, päänsärkyä ja väsymystä. Siitä saattavat kertoa myös epämiellyttävät tuoksut, veto ja liian korkea tai matala lämpötila. Kaiken kaikkiaan sisäilmalla on suuri merkitys hyvinvointimme kannalta.

Koneellinen ilmanvaihto on paras tapa poistaa kodista ylimääräistä kosteutta ja varmistaa hyvälaatuinen sisäilma. On kuitenkin syytä huomioida, että pelkkä koneellinen poisto haaskaa hurjia määriä arvokasta lämpöä poistoilman mukana. Myös ennen vuotta 2000 asennettujen ilmanvaihtojärjestelmien energiankulutus on huomattavasti nykyaikaisia laitteita suurempi.

Energiahukka kuriin ja terveellisempää sisäilmaa

Ilmanvaihtoremontilla saadaan aikaan merkittäviä energiasäästöjä, jotka alkavat konkretisoitua heti uuden järjestelmän ensimmäisestä käyttöönottopäivästä lähtien. Koneellinen poisto- ja tuloilmanvaihto lämmön talteenotolla on energiatehokas ratkaisu, joka on mahdollista päivittää pelkän koneellisen poistoilmanvaihdon tilalle helposti ja kohtuullisella rahallisella investoinnilla.

Koneellisessa poisto- ja tuloilmanvaihdossa poistettava lämmin ilma kulkee lämmöntalteenottolaitteen läpi, jossa siitä otetaan mahdollisimman paljon lämpöenergiaa talteen ulkoa tulevan ja koneellisesti asuntoon jaettavan korvausilman lämmittämiseen.

Tällä tavalla aikaisemmin harakoille päätyneestä lämmöstä pystytään kierrättämään takaisin jopa 85 prosenttia. Siitä kiittää sekä lompakko että ympäristö, sillä energiakulutuksen vähentäminen leikkaa kiinteistön hiilijalanjälkeä.

Muutos koneelliseen ilmanvaihtoon onnistuu myös vanhaan taloon, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Tällöin energiankulutus nousee, mutta sisäilman laatu kohenee ja terveyshaitat sekä riskit liiallisen kosteuden aiheuttamille rakennevaurioille vähenevät. Ilmanvaihdon suunnittelussa on olennaista valita asuntoon sopivan kokoinen ja riittävän tehokas ilmanvaihtolaite.

Pohjoisiin sääolosuhteisiin sopivaa tekniikkaa

Enervent Zehnderin ilmanvaihtokoneet käyttävät pohjoisiin sääolosuhteisiin kehitettyä, pyörivään lämmönsiirtimeen perustuvaa ilmanvaihtotekniikkaa, jolla on korkea lämmön ja kesällä viilennyksen talteenottokyky. Sen avulla tuloilmaan pystytään myös palauttamaan kosteutta poistoilmasta, mikä parantaa talvella usein liian kuivan sisäilman laatua.

Koneissa on mahdollista ottaa käyttöön energiaa säästävä Eco-tila. Sen tarkoituksena on minimoida ilmanvaihtokoneen sähkönkulutus ja maksimoida lämmön talteenotto heikentämättä kuitenkaan ilmanvaihtoa.

Enervent Zehnderin ilmanvaihtokoneiden suodattimet poistavat sisäilmasta saasteet, pienhiukkaset sekä erilaiset allergeenit kuten siitepölyhiukkaset. Laitteet seuraavat myös muun muassa kodin sisäilman lämpötilaa, kosteustasapainoa sekä hiilidioksidin ja ilmaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrää. Muuttuvissa tilanteissa ilmanvaihtokoneen automatiikka huolehtii raikkaasta sisäilmasta toivottujen asetusten mukaisesti. Edistyksellinen automatiikka puolestaan helpottaa esimerkiksi loma-asunnon ilmanvaihdon etäseurantaa.

Haluamme auttaa ihmisiä asumaan ja työskentelemään terveellisessä ja miellyttävässä sisäilmastossa tarjoamalla huippuluokan helppokäyttöisiä ilmanvaihtolaitteita, joiden avulla voi säästää energiakustannuksia ja rahaa.

Energialaskuri auttaa suunnittelussa

Tiedätkö, paljonko voisit säästää nykyisistä asumiskustannuksista ilmanvaihtoremontilla? Tutustu uuteen laskuriimme Tuotteet > Energialaskuri.

Enervent Zehnderin merkkivuosi – 40 vuotta ilmanvaihtotekniikan suunnannäyttäjänä

Vuosi 2023 on Enervent Zehnderille kaksinkertainen juhlavuosi. Yhtiömme täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja Norjassa olemme markkinoineet ilmanvaihtokoneita Exvent-nimellä 20 vuotta.

Tänään Enervent Zehnder on osa Zehnder Groupia. Maailmanlaajuisesti toimiva konserni parantaa elämänlaatua tarjoamalla innovatiivisia sisäilmastoratkaisuja. Harva kuitenkaan tietää, että oma tarinamme sai alkunsa erään metallialan yrityksen asiakkaan maksuvaikeuksista.

Ilmanvaihtokoneen osia laskujen maksuna

Tarinamme on mainio esimerkki yrittäjähengestä, halusta kehittää tekniikkaa sekä asiakastarpeiden ymmärtämisestä. Kaikki alkoi vuonna 1983 Combinent-nimisestä metallialan yrityksestä. Perustaja Robert Hägg sai asiakkaalta korvauksena maksun sijaan ilmanvaihtokoneen osia, ja hänellä heräsi kiinnostus alan teknologiaan.

Tutkittuaan tarkemmin vaihtoehtoja, Hägg päätti ensimmäisenä Suomessa alkaa valmistaa laitteita pyörivällä lämmönsiirtimellä. Pyörivän lämmönsiirtimen jatkuva ja portaattomasti säätyvä toiminta on ilmanvaihdon ja energiatalouden kannalta edelleen se paras ratkaisu useimmille kotitalouksille.

Vahvaa panostusta tuotekehitykseen

Liiketoimintamme on tasaisesti kasvanut ja kansainvälistynyt sekä omistajat vaihtuneet, mutta tuotanto pysynyt Porvoossa, Suomessa. On muutakin pysyvää. Energiatehokkuus ilmanvaihdossa on ollut Enervent Zehnderin tuotekehityksen ytimessä jo neljä vuosikymmentä. Kaikki tuotekehitys tehdään edelleen yhtiömme omissa toimitiloissa, missä sijaitsee myös jatkuvaa testausta tekevä kylmälaboratorio.

Kuvassa on teknologiapäällikkömme Tom Palmgren ja ensimmäisiä LTR-sarjan koneita 1980-luvun lopulla. Tunnetuimpia tuotteitamme ovat vuonna 1995 markkinoille tuotu ja legendan statuksen saanut Pingvin, josta myytiin päivitettyjä versioita peräti 24 vuotta.

2000-luvun alkupuolella etsimme ratkaisua lämpöpumpun ja ilmanvaihdon yhdistämiseen. Tuloksena syntyi patentoitu Pelican HP, joka julkaistiin vuonna 2007. Viime vuonna toimme markkinoille Enervent Svea -ilmanvaihtokoneen, jonka ominaisuudet kehittyneen puhallinteknologian ansiosta vastaavat suuremman kokoluokan laitteita. Cooler-viilennysosan avulla teimme siitä vieläkin paremman.

Juhlavuosi työn merkeissä

Vietämme merkkivuotta koko vuoden ja kutsumme eri sidosryhmiämme vierailulle Porvooseen. Jos haluat koota ryhmän omasta yrityksestäsi, voit olla meillä yhteydessä myynnistä vastaavaan Ronni Laaksoseen sähköpostilla.

 

 

Monica Strandell on nimitetty vastaamaan Enervent Zehnderin taloudesta ja HR:stä 

Monica Strandell aloitti 4.7. Enervent Zehnderillä vastuullaan yhtiön talous ja HR. Tätä ennen hän on työskennellyt pitkään kansainvälisesti toimivien lentoyhtiöiden palveluksessa.

– Ammatinvalinta oli aikanaan aika helppoa. Koulussa olin pitänyt matematiikasta ja maantiedosta ja opiskelin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa. Halusin yhdistää matkustamisen ja työn, joten taloushallinnon tehtävät lentoyhtiössä olivat silloin niin sanotusti täydellinen vaihtoehto. Myöhemmin vastuualueelle tuli mukaan myös HR. Numerot ovat tärkeitä, mutta henkilöstö kuitenkin varmistaa tavoitteiden saavuttamisen.

Monica kiittää hyvää vastaanottoa uudella työnantajalla.

– Olen tuntenut itseni alusta saakka tervetulleeksi yhtiöön. Sekä Porvoossa että Sveitsissä kaikki ovat olleet todella ystävällisiä ja auttavaisia. Aloitin työt, kun kesälomakausi oli juuri Suomessa alkanut ja lähdin heti Sveitsiin tapaamaan Zehnderin avainhenkilöitä. Se oli hieno mahdollisuus, sillä on helpompaa hoitaa talouteen ja HR:ään liittyviä asioita, kun on tavannut konsernin pääkonttorin henkilöt muutenkin kuin vain Teamsin välityksellä.

Monican mukaan Suomen yhtiö on juuri sopivan kokoinen. Omista tehtävistä käsin on mahdollista nähdä myös kokonaisuus. Ja mikä tärkeintä ihmiset eri puolilta tulevat nopeasti tutuiksi. Hän raportoi toimitusjohtaja Thomas Söderholmille.

Enervent Zehnderiä ja yhtiön tuotteita Monica ei tuntenut aiemmin. Sen sijaan hän kertoo, että talotekniikka on tullut mutkan kautta tutuksi jo pidemmän aikaa sitten.

– Isäni toimi sähköalalla ja veljeni on aina ollut LVI-alalla. Heitä on yhdistänyt muun muassa toimialahuumori ja olen tietysti kuullut toimialaan liittyviä ammattiasioita muutenkin. Eli ilmanvaihtokoneet eivät olleet ihan uusi asia aloittaessa, hän kertoo.

Vapaa-ajalla meri ja metsä ovat tärkeitä elementtejä ja Monica liikkuu paljon. Hän tunnustautuu myös himohiihtäjäksi.

 

Helsingin Olympiastadionin remontti valmistui juhlavuodeksi

Vuoden 1952 kesäolympialaisten päänäyttämö on Suomen tunnetuimpia rakennuksia. Keskeisellä paikalla pääkaupungissa sijaitseva stadion peruskorjattiin 2018–2020. Enervent Zehnderin ilmanvaihtokoneita valittiin eri puolille stadionin kiinteistöä. Mittavassa saneerausprojektissa uudistettiin koko talotekniikka vastaamaan nykyajan vaatimuksia. 

Yleisurheilu- ja jalkapallostadion valmistui Helsingin keskustan tuntumaan Suomelle myönnettyjä vuoden 1940 olympiakisoja varten. Toinen maailmansota sekoitti suunnitelmat. Sittemmin stadionilla on isännöity niin vuoden 1952 kesäolympialaiset, yleisurheilun MM-kisoja, EM-kisoja kuin lukuisia muitakin yleisötapahtumia. 2000-luvulle tultaessa tekniikka ja tilat olivat kuitenkin jo monelta osin vanhentuneita.

Mittavassa perusparannushankkeessa stadionia laajennettiin uudella maanalaisten tilojen kokonaisuudella. Lisäksi katsomo ja kenttäalue uudistettiin täysin. Samalla myös ravintolamäärää lisättiin merkittävästi. Kotikisojen 70-vuotisjuhlavuonna stadionilla on jo nähty useita suurkonsertteja ja urheilutapahtumia.

Uudet ilmanvaihtoratkaisut vanhoissa neliöissä

Olympiastadionin peruskorjaus poikkesi huomattavasti uudisrakentamisen hankkeista. Esimerkiksi talotekniikka on suunniteltu kaikkiin tiloihin niiden käyttötarkoituksen mukaan, mutta alkuperäistä 1930-luvun arkkitehtuuria kunnioittaen. Enervent Zehnderin ilmanvaihtokoneita löytyy remontin jälkeen eri puolilta stadionia.

– Stadionin kiinteistö on totta kai erityinen sen tunnettuuden ja käyttötarkoituksen vuoksi. Urheilutilojen ja katsomoiden lisäksi stadionilla sijaitsevat myös Suomen urheilumuseo ja vuokrattavia kokoustiloja. Tarkistimme vielä tarjouksen hyväksynnän jälkeen laitemallien soveltuvuuden suunniteltuihin tiloihin yhdessä urakoitsijan kanssa, kertoo myynnistä vastaava Ronni Laaksonen.

Suomalainen perheyhtiö Are vastasi LVIA-projektinjohtourakasta. Ilmanvaihtourakan projektipäällikkönä toiminut Kai Kellokoski oli tyytyväinen yhteistyöhön Enervent Zehnderin kanssa. Rakennushistoriallinen kiinteistö toi haasteita, mutta kaikesta selvittiin.

– Ilmanvaihtokoneita sovitettiin vanhoihin rakenteisiin ja niitä sijoitettiin nykystandardien mukaan ahtaisiin tiloihin. Asennustöitä tehtiin ajoittain hankalissakin olosuhteissa, mikä vaatii asentajilta vankkaa ammattitaitoa, Kellokoski toteaa.

– Enervent Zehnderin laitteet olivat tuttuja jo entuudestaan, eikä niiden kohdalla tullut yllätyksiä. Laitteissa on hyvä hinta-laatusuhde ja pitkälle viety automatiikka. Yhtiö hoiti mallikkaasti myös kaikki lisäpyynnöt, Kellokoski vahvistaa.

Arvokohteiden ilmanvaihdossa tarvitaan hajautettuja laiteratkaisuja

Ilmanvaihtokoneen ilmavirrantuottokyky ja sen sijoituspaikka määrittivät parhaimman vaihtoehdon jokaiseen tilaan. Enervent Zehnderin koneita asennettiin muiden muassa stadionin ensiapuhuoneisiin, myyntipisteisiin sekä pesu- ja pukutiloihin.

– Saneerattavassa arvokohteessa on hajautettu ilmanvaihtoratkaisu usein ainoa vaihtoehto, jos ilmanvaihto halutaan toteuttaa onnistuneesti pienillä kanavilla. Toimitimme stadionille kaikkiaan kuutta eri laitemallia. Omat asentajamme olivat mukana työmaalla varmistamassa, että kaikki sujuu, Ronni Laaksonen sanoo.

Olympiastadionin peruskorjaus on palkittu sekä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnolla että vuoden 2020 Betonirakenteena.