Vanha, remontoitu maalaistalo

Asukkaat pariskunta ja säännöllisesti vierailevat aikuiset lapset
Rakennusvuosikymmen 1790
Remontit 1820, 1931, 1960, 1989, 2007–2008
Pinta-ala noin 350 m2 kahdessa kerroksessa
Tilavuus 850 m3
LVI-suunnittelu Pohjois-Espoon LVI / Marko Räsänen
Lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisu Enervent Pelican eco PRO greenair HP ja Enervent Pelican eco EDX-E
Vaadittu lämmitysteho 10 kW, kun lämpötila on –10 °C (kun lämpötila on alle –10 °C, lisälämpöä saadaan tulisijojen ja suoran sähkölämmityksen avulla)
Ilmanvaihdon jäähdytysteho 9,5 kW
Ilmanvaihdon jäähdytysteho kosteudenpoistolla 9,5 kW
Ilmavirran tavoitetaso 450 l/s

Viiden tähden hotellin mukavuudet historiallisessa kodissa

Jopa yli 200 vuotta vanha talo voidaan remontoida energiatehokkaaksi, ja sisäilman laatu voidaan nostaa huipputasolle – tyylistä tinkimättä.

Vietettyään 16 vuotta ulkomailla tämä perhe muutti Askolaan ja osti sieltä 1700-luvun jälkipuolella rakennetun ja pariin kertaan laajennetun maalaistalon. Perhe perehtyi vanhojen talojen energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien remontointiprojektien mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin.

– Vanhan talon remontissa tavoitteeksi ei voida asettaa passiivitalotasoa, sillä rakennusta ei voida saada yhtä tiiviiksi kuin uudisrakennusta. Matalaenergiatasolle voidaan kuitenkin päästä nykyaikaisten eristysmateriaalien ja energiatehokkaiden ikkunoiden avulla sekä hyödyntämällä lämmöntalteenottojärjestelmiä ja lämpöpumppuja. Kun rakennukseen lisätään lämpöeristekerroksia ja rakenteita tiivistetään, on oltava tarkkana, että nämä toimet eivät heikennä sisäilmaa. Myös höyrysulun oikea sijoittaminen ja huolellinen asentaminen on tärkeää, maatalon isäntä kertoo.

Vanhassa talossa oli painovoimainen ilmanvaihto, joka ei toiminut. Kaksikerroksisen, tilavan talon lämmittäminen talvisin oli kallista. Lisäksi talon sijainti aurinkoisessa rinteessä aiheutti sen, että kesällä sisälämpötilat kohosivat haalean saunan lukemiin.

Remontissa oli tarkoitus parantaa energiatehokkuutta ja asumismukavuutta siten, että hyvin toimineet asiat säilytettiin ja niitä hyödynnettiin sisustuksen tyylistä tinkimättä.

Lämpöeristystä parannettiin kaikkein järkevimmällä ja ekologisimmalla menetelmällä käyttämällä selluloosaeristettä. Lisäksi koko yläpohja eristettiin polyuretaanilla tilan säästämiseksi. Toisen kerroksen makuuhuoneiden ikkunat vaihdettiin uusiin, energiatehokkaisiin ikkunoihin. Alakerran ikkunat oli uusittu jo aiemmin.

Tasainen lämpötila ja hyvä sisäilman laatu

Asumismukavuuden kannalta suurin muutos oli koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän käyttöönotto.

– Olimme asuneet ulkomailla ja tottuneet hyvin toimivaan koneelliseen ilmanvaihtoon, joka pystyy myös poistamaan kosteutta ja jäähdyttämään tuloilmaa kuumina kesäpäivinä. Siitä emme halunneet tinkiä.

Marko Räisänen, arvostettu mutta nyt jo valitettavasti edesmennyt LVI-suunnittelija, otti haasteen vastaan yli 500 omakotitaloprojektin kokemuksella. Järjestelmä, joka lopulta valittiin käyttöön, oli kuitenkin uusi myös hänelle.

Ilmanvaihdon suunnittelun tavoitteena oli tasainen 22 °C:n lämpötila ja vedoton ilmanvaihto vuodenajasta riippumatta. Lisäksi useisiin huoneisiin haluttiin erillinen ohjaus. Asukkaat halusivat myös säilyttää vanhat, mutta täysin käyttökuntoiset kakluunit lisälämmön tuottamista varten. Ilmanvaihtokanavien asennus oli välttämätöntä, joten järkevimmäksi lämmönjakomenetelmäksi todettiin ilmalämmitys, joka oli tuolloin harvinainen ratkaisu pientaloissa.

Kun remonttia suunniteltiin, nyt jo aikuiset lapset asuivat vielä kotona. Lämpimän käyttöveden kulutus ei ollut järin suuri edes nelihenkisellä perheellä, ja nyt kahden aikuisen taloudessa kulutus on suorastaan minimaalinen.

– Maalämpöpumppu tai ilma-/vesilämpöpumppu voi olla hyvä ratkaisu suurelle perheelle. Meille se olisi kuitenkin ollut tarpeeton, talon omistaja huomauttaa.

Erillinen järjestelmä talon eri siiville

Talossa on kaksi siipeä ja molemmille suunniteltiin erillinen järjestelmä. Tarpeen vaatiessa etelä- ja länsisiipeen voidaan valita eri sisälämpötila. Ilma vaihtuu toisessa siivessä tunnin välein ja toisessa siivessä normaalisti kahden tunnin välein kiertoilmatoiminnon ansiosta. Yksi kolmasosa ilmasta otetaan ulkoa, loput on kiertoilmaa.

Ulkoyksikkö.

Toisessa siivessä ilmanvaihto hoidetaan Enervent Pelican eco PRO greenair HP -laitteella. Se on ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä, joka perustuu pyörivään lämmönsiirtimeen ja integroituun poistoilmalämpöpumppuun ilman ulkoyksikköä. Toisessa siivessä samat tehtävät hoidetaan Enervent Pelican eco EDX-E -laitteella, johon sisältyy Mitsubishi-ulkoyksikkö. Ulkoyksikkö antaa lisätehoa jäähdytykseen kuumimpina päivinä ja lämmitykseen pakkaspäivinä. Lisälämpöä saadaan kakluuneilla, ja sähkölämmityselementit otetaan käyttöön erittäin kylminä aikoina.

– Niitä ei kuitenkaan tarvita usein, omistaja huomauttaa.

– Yhteensä kaksi lämpöpumppua tuottavat yli 10 kW:n lämmitystehon, ja niiden virrankulutus on yhteensä alle 4 kW. Ne riittävät yli –10 °C:n lämpötilassa.

Sähkölämmitystä käytetään lisälämmitykseen. Sähkölämmittimet sijaitsevat suurten ikkunoiden alapuolella, ja niiden lämpötilaksi on asetettu 17–18 °C. Ne ehkäisevät epämiellyttävää kylmän tuntua istuttaessa ikkunoiden edessä kylminä talvipäivinä.

Runsaasti tehoa

Enervent Pelican eco PRO greenair HP -laitteen lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on yli 90 %, ja Enervent Pelican eco EDX-E -laitteen vastaava arvo on yli 70 %. Lämpöpumppukapasiteettia ei ole luettu mukaan EDX-laitteen hyötysuhteeseen. Näin suuren talon ilmalämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmä edellytti suurempia ilmavirtoja kuin mitä Pelican-laite pystyy tuottamaan. Siksi järjestelmään liitettiin Enervent Energy MixBox -kiertoilmalaite. Se voi tarvittaessa nelinkertaistaa ilmavirran määrän, vaikka perusilmanvaihto pidetään tasaisena.

Energiatehokkuus oli kaiken keskiössä lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa. Ratkaisu on osoittautunut onnistuneeksi: omistaja kertoo, että kun ulkoilman lämpötila oli –34 °C, greenair HP -laitteen poistoilman lämpötila oli –28,5 °C ja talon sisälämpötila +22 °C.

Myös jäähdytys on erittäin energiatehokasta, koska myös kylmä ilma otetaan talteen – tai itse asiassa lämmin ilma suljetaan pois.

– Vaikka ulkolämpötila on jopa +28 °C, ilmalämpöpumppu käy vain satunnaisesti, tyytyväinen omistaja kertoo.

Laitteiden pyörivät lämmönsiirtimet siirtävät lämpöä ja kosteutta saunasta kuivaan sisäilmaan.

– Talvisin sisäilmaa on kosteutettava, sillä muutoin vanhan talon parkettilattiat ja seinäpanelointi kärsisivät, omistaja selittää.

Järjestelmässä ei ole CO2-ohjaustoimintoa, sillä sitä ei tarvita näin suurella ilmavirralla.


Huomaamattomat ilmanvaihtokanavat

The ductwork required enclosing at one location only.
Ilmanvaihtokanavia piti koteloida vain
yhdessä kohdassa.

Monet epäröivät koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän hankkimista vanhaan taloon, koska he arvelevat, että ilmanvaihtokanavien asentaminen on hankalaa. Useimmissa 1900-luvun puolivälin jälkeen rakennetuissa taloissa kanavat voi koteloida siten, että ne eivät häiritse sisustusta. Jos kyseessä on paljon vanhempi talo, kanavat on piilotettava kokonaan, mikä edellyttää sisäpintojen uusimista. Omistaja kertoo yllättyneensä siitä, kuinka hyvin Lindabin esieristetyt kanavat saatiin piiloon 1700-luvulla rakennetussa talossa. Esimerkiksi yläkerran vinon katon alla oli juuri tarpeeksi tilaa kanavien asennusta varten. Kanavat olivat tavallista suuremmat, halkaisijaltaan 200 mm ja huoneissa 160 mm, koska ne oli mitoitettu tavallista suuremmalle ilmavirralle jäähdytyksen takia.

– Tarpeeksi suuret kanavat pienentävät myös ilmanvaihdon melutasoa.

Keittiössä yksi kaappi oli vedettävä 250 mm irti seinästä. Toiseen kerrokseen menevät kanavat peitettiin portaikossa fiksulla rakenteellisella ratkaisulla. Itse asiassa ilmanvaihtokanavia piti koteloida vain yhdessä kohdassa, ja sekin olisi helposti jäänyt huomaamatta, ellei omistaja olisi tuonut sitä esiin.

Keittiön katossa oleva Climeconin päätelaite on kuin koriste.

Kukkaa muistuttavat Climeconin päätelaitteet sulautuvat kattoon yllättävän hyvin. Yhden makuuhuoneen tuloilmaliitäntä varustettiin 500 W:n sähkölämmityselementillä, jotta tuloilman lämpötilaa voitaisiin nostaa mahdollisimman nopeasti.

Kanavat on luonnollisesti eristetty huolella, jotta veden tiivistyminen ei aiheuttaisi ongelmia ja jotta tehokkuus ei kärsisi.

– Jäähdytyksen teho laskee hyvin nopeasti, jos käytetään eristämättömiä kanavia esimerkiksi kuuman katon alla.

Itse laitteet sijoitettiin pois näkyvistä keittiön alapuolella olevaan kellariin.

Aina on vara parantaa

Omistaja on erittäin tyytyväinen molempien järjestelmien toimintaan. Hän aikoo kuitenkin parantaa energiatehokkuutta entisestään. Kesällä katolle asennetaan 2 kW:n aurinkopaneelit tuottamaan ilmaista aurinkoenergiaa ilmanvaihdon jäähdytysjärjestelmälle ja jäähdyttimille.

– Jos nyt suunnittelisin vastaavaa remonttiprojektia, sisällyttäisin ilmanvaihtojärjestelmään kosteudenhallintaan perustuvan ohjausjärjestelmän ja lisäisin erilliset polttoilmaputket kakluuneihin, omistaja toteaa.