Suomi Ruotsi Iso-Britannia Irlanti Saksa Itävalta Sveitsi Venäjä Ranska Viro Norja Puola

Passiivitalo ei ole ohimenevä trendi

Passiivitalo

Tietoisuus ilmaston lämpenemisestä ja sen vaikutuksista on lyhyessä ajassa kantautunut kuluttajille. Vielä muutama vuosi sitten kasvavat hiilidioksidipitoisuudet ilmastokehässä huolestuttivat vain lähinnä tutkijoita, mutta nykyään moni yksittäinenkin kansalainen miettii, miten omalla toiminnallaan voisi hidastaa ilmastonmuutosta.

Yksi keino pienentää omaa ekologista jalanjälkeään on vähentää asumisen energiankulutusta. Tällä hetkellä niin kutsuttu passiivitalo on kaikkein energiatehokkain asumisratkaisu. Suomalaisella rakennusalalla termi on verrattain uusi, mutta naapurissa ollaan askeleen edellä. Ruotsissa ensimmäiset passiivitalot valmistuivat seitsemän vuotta sitten, ja tänään passiivitaloja on jo tuhat. Lisää rakennetaan koko ajan. Alingsåsiin on jopa perustettu passiivitalokeskus jakamaan tietoa kuluttajille ja rakennusalalla toimiville. Keskus tarjoaa myös koulutusta passiivitalotekniikasta.

Suomessakin osaamista ja kokemusta passiivitaloista

Vaikkei Suomessa vastaavanlaista keskusta ole, passiivitalon puolestapuhujia kyllä löytyy. Jyri Nieminen, diplomi-insinööri ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n kiinteistö- ja rakentamisen toimialueen asiakaspäällikkö kertoo: "Tietoisuutta passiivitaloista kyllä on, mutta se ei ole vielä levinnyt. Parhaillaan passiivitaloja rakennetaan Vantaalla, Valkeakoskella ja Oulussa. Rovaniemellä ja Raahessa kohteita on suunnitteilla."

Toukokuussa 2008 Niemiselle ja arkkitehti Kimmo Lylykankaalle myönnettiin 20 000 euron Casa Humana -apuraha passiivitalon suunnitteluohjeen laatimiseksi asuinrakennuksille arkkitehtikoulutusta varten. Apurahan myönsi Suomen Asuntomessujen hallitus, joka haluaa kehittää arkkitehtikoulutusta ja edistää passiivitalostandardin mukaista rakentamista Suomessa.

Ilmanvaihto tärkeässä roolissa

Suurin ero passiivitalon ja standardirakennuksen välillä on se, että muutamaa kylmää kuukautta lukuun ottamatta passiivitalo ei tarvitse perinteisiä lämmitysjärjestelmiä. Hieman yksinkertaisesti sanottuna talo lämpenee ihmisistä, kodinkoneista, elektroniikkalaitteista ja valaistuksesta syntyvästä lämmöstä. Yhden ihmisen tuottama lämpö vastaa 100 W lamppua, ja taulutelevisio riittää lämmittämään 40-60 neliön suuruista tilaa.

Edellytys toimivalle passiivitalolle on tarpeeksi tehokas ilmanvaihtolaite, joka onnistuu tallentamaan lämpöä "käytetystä" ilmasta ennen kuin se päätyy ympäristöön. Ilmanvaihtolaitteen tehtävänä on käyttää talteen otettu lämpö ulkoilman lämmittämiseen.

Jyri Nieminen korostaa, että jonkinlainen lämmitysjärjestelmä tosin on tarpeen antamaan lisälämpöä kylminä kuukausina sekä käyttöveden lämmitykseen. Tähän on erilaisia vaihtoehtoja. Tuloilma voidaan lämmittää ilmanvaihtolaitteessa olevan lämpöpatterin avulla, tai ilmanvaihtolaite voidaan yhdistää huonekohtaisiin termostaattiohjattuihin sähkölämmittimiin. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa esim. maalämpöpumppu voi toimia lämmönlähteenä. Lattialämmitystä voidaan myös käyttää lisälämpölähteenä passiivitaloissa. Lämmitystehon tarve on tosin pieni, joten lattialämmityksen suunnittelu ja mitoitus ovat tärkeitä.

Vastaus tulevaisuuden haasteisiin

Passiivitalo

Nykyisten rakennusmääräysten mukaan ilmanvaihtolaitteen on otettava talteen 30 % jäteilman lämmöstä. Luku on Niemisen mielestä pieni. "Markkinoilla on jo nyt laitteita, jotka pystyvät ottamaan talteen jopa 70 % lämmöstä."

Myös EU suunnittelee tiukennettuja rakennussääntöjä. Toteutuessaan EU:n energiatehokkuusohjelma edellyttäisi passiivitalojen käyttöönottoa uudisrakentamisen standardina vuodesta 2015 eteenpäin.

Voiko passiivitalo olla jopa liian tiivis?

Passiivitalon energiatehokkuus piilee vaipan rakenteessa; sen on oltava mahdollisimman eristävä ja tiivis. Siispä ikkunoiden ja ovien on myös oltava tiiviitä - mitä alhaisemmat U-arvot, sen parempi. Hyvä tiiviys takaa pienet lämpötilan muutokset, ja sisäilma pysyy vedottomana.

Passiivitaloja kohtaan on esitetty myös epäilyjä. Kriitikot korostavat mm. homevaurioiden riskejä. Liian tiiviin vaipan oletetaan aiheuttavan kosteusvaurioita, kun ilmaa ei pääse rakenteiden läpi. Jyri Nieminen VTT:ltä tyrmää kritiikin. "On vanhanaikaista ajatella, että talon täytyy saada hengittää. Kun 1970-luvulla rakennettiin tiiviisti, kosteusvaurioita syntyi koska ilmanvaihtoa ei otettu huomioon ollenkaan. Nykyään rakennuslupaa ei edes saa jos ei ole koneellista ilmanvaihtoa, joka hyödyntää jäteilman lämmön. Muutaman vuoden kuluttua rakennusmääräyksiä tiukennetaan edelleen. On liian aikaista sanoa miten ne muotoutuu, mutta tavoite on tehdä rakennuksista yhä energiaa säästävämpiä."

Eikö passiivitalon rakentaminen ole paljon kalliimpaa kuin tavanomaisen talon rakentaminen?

Paksummat seinät, ovet ja ikkunat sekä tehokkaat ilmanvaihtolaitteet ovat varmasti kuluttajan kannalta kalliita investointeja. "Kyllä, passiivitalon rakentaminen maksaa noin 5-10 % enemmän kuin tavallisen pientalon rakentaminen, mutta lisäkustannus maksaa itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa", Nieminen sanoo. Passiivitalon omistaja hyötyy monella eri tavalla: energialasku ja etenkin lämpölasku ovat pieniä, koska passiivitaloon kuluu lämmitysenergiaa vain neljännes tavanomaisen talon energiasta. Sisälämpötila on myös tasainen ja ilma vedoton, puhdas ja terveellinen hengittää.

On sanottu että passiivitalossa asuva torjuu ilmastonmuutosta. Pitääkö tämä paikkansa?

"Kyllä niin voi sanoa. Ympäristövaikutukset ovat huomattavasti pienemmät, koska energiaa talon lämmittämiseen kuluu vähemmän. Kuluttajat ovat myös kiitettävällä tavalla heränneet, ja passiivitalojen kysyntä kasvaa koko ajan. Kyse ei ole mistään ohimenevästä trendistä. Ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita tekemään jotain ympäristön puolesta."

→ Seuraava osio: Meiltä vaihtoehtoja

Paras energialuokka!
Paras energialuokka!
VTT:n tuotesertifikaatit:
• Pingvin eco ED
• LTR-3 eco ED
Energy Optimizer
Energy Optimizer
Enervent-ilmanvaihtolaitteiden mitoitus kuntoon
Vaihtotarjous!
Vaihtotarjous!
Laita talosi energialuokitus kuntoon!